Apua, joulukortit! Viimeinen hetki aloittaa niiden askartelu. Tein joulukalenteriin muutaman kuusimallineen lapsille valmiiksi, niin voivat niistä suhauttaa ääriviivat kortteihin. Jotain kivaa koristettakin ehkä on luvassa. Inspiraation lähteenä on paitsi oma kuusikalenterimme, myös Marimekon Kuusikossa -kangas (vaikka tätä ei tietenkään maan tavan mukaan kuuluisi kertoa). Kuusikossa -kangas on se joulukangas, jota olen odottanut vuosikausia. Siinä yhdistyy hienosti yksinkertaiset muodot ja meidän kotiimme sopivat värit. Teen siitä meille perinteen.
On muuten ihan omituista, että joulukalenterin numeroita vapaalla kädellä leikatessa olen pariin kertaan vahingossa leikannut ne peilikuvina ja vielä useammin olen joutunut piirtämällä miettimään kuinka päin numero kirjoitetaan. Kun kaikki draamattiset vaihtoehdot on käyty läpi, niin johtuisiko tämä siitä, että numerot ja kirjaimet eivät enää ole päässä muistissa vaan pikemminkin sormissa ja kädenliikkeissä eli selkärangassa? En nimittäin myöskään pysty sujuvasti luettelemaan ainoatakaan salasanaani, vaikka ne tulevat näppäilemällä salamana. Vaikka voihan tämä ilmiö toki indikoida koko syksyn kertynyttä hienoista stressikuormaakin. Hassua jokatapauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti